Yö laskeutuu, huomaatko? Tuolla palaa purppurarovio. Tuuli vastainen, nyyhkytys sen Polku kuoppainen kuin pelto savinen. Sanoja vieraita minulle puhutaan. Sinne huhujen kotiin käyn mä kuolemaan. Ruoho keltaista on, kaikki palaa Mua ei näy, kaiken peittävä on pimeys´. Siellä taistellaan taistelu viimeinen Sumu laskeutuu suojassa tuulien. Yhä harvemmin muistan hengittää, Lyönti sydämen joskus väliin jää´. Sanoja vieraita minulle puhutaan. Sinne huhujen kotiin käyn mä kuolemaan. Ruoho keltaista on, kaikki palaa Mua ei näy, kaiken peittävä on pimeys´. Siellä mustakin, se on valkoista Siksi helppo mun tehdä on valinta. Sinne pimeyteen käy mun unelmat, Siellä ajat kauneimmat palaavat. Sanoja vieraita minulle puhutaan. Sinne huhujen kotiin käyn mä kuolemaan. Ruoho keltaista on, kaikki palaa Mua ei näy, kaiken peittävä on pimeys´.
© Turkka Mali. Käännös, 1988
© Turkka Mali. Suorituskyky, 1988