Vauhti, ponnistus... ja häpeä nousta ylös:
Suussa on puruja, silmissä kyyneleet, -
Telineissä kirotut kaksi-kaksitoista.
Minulta rima katkaisi matkan ylös.

Täytyy tunnustaa teille vilpittömästi.
Tällaista on koko urheiluelämä,
Ainoastaan hetken olet sinä huipulla.
Ja rajusti putoat alas.

Mutta minä syön kielletyn puun hedelmiä,
Ja hännästä kiskon kunniaa.
Kenellä on ponnistava jalka - vasen,
Mutta minulla ponnistava on - oikea.

Vauhti, ponnistus... putoamisen todistajat
Viheltävät ja jalkani ovat kuin lyijyä.
Valmentaja sanoo minulle säälimättä:
"Sinähän, kaveri, hyppäät pituutta!

Sinulla on revähdys nivusissa;
Ponnistaa nyt oikealla jalalla - hölmöä oikuttelua.
Noin et pysy ylhäällä -
Vaan putoat rajusti alas".

Mutta minä, kuin vihasta vimmoissani,
Selitän selvästi ja kirkkaasti: pääasia on,
Että heillä ponnistava jalka on - vasen,
Mutta minulla ponnistava on - oikea!

Vauhti, ponnistus... en saavuta kanadalaista -
Hän nauraa lennossa minulle päin naamaa!
Minä pudotin jälleen riman kahdesta kahdestatoista.
Ja valmentaja sanoo minulle suoraan,

Että - johtoa istuu kymmenellä rivillä,
Ja, että he pesevät aivoni,
Jos en heti, tällä siunaamalla minuutilla, luovu
Väärästä oikeasta jalasta

Mutta mieluummin juon vaikka myrkkyä,
Minä teen kyllä jotakin itselleni -
Mutta omaa väärää oikeaani
Minä en vaihda oikeaan vasempaan!

Katsomo alkaa nauraa kuin yhdestä suusta -
Mutta minua nauru ei lannista:
Vauhti, ponnistus, lento... ja kaksi kaksitoista
On nyt minulle ohitettu etappi!

Olkoon vamma nivusissani kipeä,
Olkoon, että hyppäsin itseni ontuvaksi, -
Mutta minähän sentään olin ylhäällä
Ja minua ei tönitä korkeuksista!

Minä näytin heille kaikille "Who is who", -
Sääli vain, että vaimo järjesti yllätyksen: "
Kun minä olin kaikkein korkeimmalla -
Hän päästi jonkun alas...

Mutta minä söin kielletyn puun hedelmiä,
Ja hännästä kiskoin kunniaa.
Olkoon heillä ponnistava jalka - vasen,
Mutta minulla ponnistava on - oikea!