Kaupungin hälinään ja autojen virtaan Me palaamme - yksinkertaisesti, ei ole mihin mennä! - Ja me laskeudumme alas valloitetuilta huipuilta, Jättäen sydämemme vuorille. Jättäkää siis pois turhat riitanne - Minä todistin itselleni jo kaikki: Vuoria parempia voivat olla vain vuoret, Joilla et ole vielä ollut. Kuka haluaa jäädä yksin murheeseen, Kuka haluaa lähteä, sydäntään kuulematta?! Mutta me laskeudumme valloitetuilta huipuilta, - Mitä muutakaan tehdä? - myös Jumalat laskeutuivat maahan. Jättäkää siis pois turhat riitanne - Minä todistin itselleni jo kaikki: Vuoria parempia voivat olla vain vuoret, Joilla et ole vielä ollut. Kuinpa paljon sanoja ja toiveita, paljonko lauluja? Vuoret herättävät meissä - ja kutsuvat meitä jäämään! - Mutta me laskeudumme - kuka vuodeksi, kuka lopullisesti, - Koska aina meidän täytyy palata. Jättäkää siis pois turhat riitanne - Minä todistin itselleni jo kaikki: Vuoria parempia voivat olla vain vuoret, Joilla kukaan ei ole vielä ollut!
© Antti Torvinen. Käännös, ?