Kuka uskoo Muhammediin - kuka Allahiin - kuka Jeesukseen,
Kuka taas ei usko mihinkään - ei edes piruun - Kuin kaikkien kiusaksi, -
Mutta miten hienon uskonnon keksivät intialaiset:
Että me kuollessamme emme kuitenkaan kuole kokonaan.

Jos sielusi pyrki korkeuksiin -
Synnyt uudelleen yhä korkeammalle haaveillen,
Mutta jos elit kuin sika -
Siaksi myös tulet jäämään.

Katsokoot sinuun vinosti - totu moitteisiin, - Harmittavaa - 
ei se mitään, uudessa elämässä voit Vastata pistopuheisiin.
Mutta jos olet nähnyt vihollisen kuoleman jo eläessäsi -
Toisessa elämässä sinulle lahjoitetaan aito terävä silmä.

Elä sinä vain normaalin rauhallisesti -
Silloin on syytä iloita:
Voihan nimittäin olla, että päällikköön
Siirtyy sinun sielusi.

 
 
 
 

 
 
 
 

Olkoon, että elät talonmiehenä - syntyen uudelleen Työnjohtajaksi,
Mutta työnjohtajan jälkeen kasvat jopa ministeriksi, -
Mutta, jos olet tyhmä kuin puu - syntyen apinanleipäpuuksi
Ja apinanleipäpuuna tulet elämään tuhat vuotta, Kunnes kuolet.

Harmittavaa on elää papukaijana,
Kyykäärmeenä pitkät vuosisadat, -
Eikö olisi parempi jo elämänsä aikana
Olla ihan kunnon ihminen?!

Niin, että kuka on kuka, niin, kuka oli kenenäkin? - Koskaan emme tiedä.
Se kuka ei ollut mitään, hänestä tulee kaikki, - Ajattelepa sitä!
Voihan olla, että tuo karvansa menettänyt kulkukissa Oli ennen lurjus,
Mutta tuo herttainen ihminen oli aikaisemmin Lempeä koira.

Minä hyppään ilmaan ihastuksesta,
Ja kierrän kiusaukset, -
Miten mukavan uskonnon
Keksivätkään intialaiset!