Minä rakastin naisia ja kujeita:
Ei päivääkään, etteikö jotain uutta olisi, -
Ja paljon kulki erilaisia tarinoita
Minun monista rakkausseikkailuistani.

Ja kerran jotenkin sattui matkoillani,
Se oli lähellä merta - ja tässä ei vitsailla -
Tapasin yhden noista hyvin monista
Minun elämäni matkalla.

Hänellä oli - leveä luonne
Hänellä oli - avoin sielu
Hänellä oli - erinomainen vartalo, -
Ja minulla taskussani - ei penniäkään.

Hänelle täytyi olla lahjoja - sormuksia;
Ravintoloita, ensimmäisen luokan parfyymia, -
Ja vastalahjaksi - hiukan nautintoa
Hänen epäilyttävistä palveluksistaan.

"Minä sinulle - hän sanoi - Vasja,
Annan kaikkein kalleimpani!.."
Minä sanoin: "Sadalla ruplalla minä suostun, -
Mutta jos enemmän - kaverin kanssa puoliksi!

Naiset ovat kuin oikein huonot hevoset:
Hirnuvat, potkivat ja purevat kuolaimia!..
Ehkäpä minä jotakin en oikein ymmärtänyt,
Mutta hän loukkaantui - ja lähti pois.

...Kuukauden kuluttua huolet helpottivat -
Kuukauden kuluttua hän palasi takaisin, -
Minulle jäi sellainen vaikutelma,
Että hinta oli nyt sopiva hänelle!