Istunko minä, kirjoitanko minä, juonko kahvia vai teetä,
Saapuuko luokseni tuttavani vaaleaverikkö -
Minusta tuntuu, että minua tuijottaa salaperäinen urkkija,
Mutta ei mikään tavallinen, vaan - näkymätön olento.

Joskus minä nytkähtelen paikaltani
Ikäänkuin minua tönittäisiin,
Tähän päivään mennessä en ole -
Koskenut morsiameeni!

Me keskuselemme säästä morsiameni kanssa
Yöllä käymme väittelyä asiasta hänen kanssaan,
No, mitäpä muutakaan voisi, jos -
Me ujostelemme toisiamme.

Se loukkaa minua, Se harmittaa minua No, mitäpä siitä!

Kerran olin ryyppämässä - kukapa ei nykyään ryyppäisi! -
Juominen ei oikein onnistu: ryyppy - ja heti oksennutaa, -
Minusta tuntuu, että - siinä tarkailijani istuu ja merkitsee
Ryyppyjen määrää näkymättömään kirjaansa.

Joskus minä hätkähdän paikallani
Kuin olisin näyttämömaskissa,
Tähän päivään saakka morsiameni -
On puhtaan koskematon!

Me keskustelemme säästä morsiameni kanssa
Yöllä käymme väittelyä asiasta hänen kanssaan,
No, mitäpä muutakaan voisi, jos -
Me ujostelemme toisiamme.

Se loukkaa minua. Se harmittaa minua, No, mitäpä siitä!

Nytkähtelin, olin hermostunut - niinpä turvauduin kuvitelmaan:
Siis näin, käyn makuulle ja alan kuorsata; no,
Asetan avatun konjakkipullon ja - pikkupurtavaa pöydälle -
Kun hän tulee ja istahtaa - siinäpä minä hänet sieppaan kiinni.

Joskus minä syöksähdän paikaltani
Niinkuin minut olisi tönäisty,
Tähän päivään mennessä en ole -
Koskenut morsiameeni!

Kalveten syöksähdän paikaltani
Kuin olisin näyttämömaskissa,
Tähän päivään saakka morsiameni -
On puhtaan koskematon!

Se loukkaa minua, Se harmittaa minua, No, mitäpä siitä!

Miksi hän minua kiusaa, - aivan kuten eilenkin -
Kunhan saan kiinni, tapan hänet siihen paikkaan! -
Istun ja minun partnerini jatkuvasti pelaa "surkeasti"
Mutta minulla on jo "kasa" - kolmetuhattakaksisataa.

Kalveten syöksähdän paikoiltani
Kuin olisin näyttämömaskissa,
Tähän päivään saakka morsiameni -
On puhtaan koskematon!

Me keskustelemme säästä morsiameni kanssa
Yöllä käymme väittelyä asiasta hänen kanssaan,
No, mitäpä muutakaan voisi, jos -
Me ujostelemme toisiamme.

Se loukkaa minua, Se harmittaa minua, No, mitäpä siitä!

Äskettäin hän kirjoitti valituksen työpaikalleni,
Ihmeellisen tyhmästi - nimettömänä.
Johtaja luki kirjeen ja näytti minulle, - minä tunnistin
Käsialasta - vanha tuttuni, näkymätön olento.

Tämä näkymätön olento osoittautui -
Ei, en minä ole sekaisin -
Sehän on sama vaaleaverikköni
Johon en ole koskenut!

Tämä sama vaaleaverikköni...
Minä vapisen kauttaaltani ja hikoilen!
Minä kysyin: "Miksi sinä näin teit Ninka?"
"Jotta menisit naimisiin kanssani", sanoo hän.

Se loukkaa minua. Se harmittaa minua, Mutta mitäpä siitä!