On savuista, peilissä ei näy heijastusta, Ei näy kasvoja vastapäätä, la parit jo väsyivät pyörimisestä, Ja sittenkin laulan lauluni loppuun. Kaikki nuotit soitettu on kauan sitten, Viini lasissa on palanut, sammunut, Hetken halu puhua on kadonnut, Ja parempi on lasi tyhjentää. Puoleen vuoteen ei aurinkoa paljon ole näkynyt, Sielut ovat kohmeessa jääkuoren alla, Turhaan kai odotan lähtöä jäiden, Muisto ei lämmitä pakkasella. Kaikki nuotit soitettu on kauan sitten, Viini lasissa on palanut, sammunut, Hetken halu puhua on kadonnut, Ja parempi on lasi tyhjentää. Orkesteri soittaa väsyneesti, sotkeutuen, Kehä sulkeutuu, en saa sitä rikki. Mun lähteä täytyy hymyillen, la sittenkin laulan lauluni loppuun. Kaikki nuotit soitettu on kauan sitten, Viini lasissa on palanut, sammunut, Hetken halu puhua on kadonnut, Ja parempi on lasi tyhjentää.
© Anita Mitrošin. Käännös, 1987