Näen unta, keltaisia tulia,
Ja korisen unessa.
Odota, odota,
Aamu on viisaampi.

Mutta aamullakin on kaikki väärin,
Ei ole enää hauskaa,
joko polttaa tyhjään vatsaan
Tai sitten ryyppää krapulaan.

Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.
Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.

Kapakoissa on vihreää tylliä
Ja valkoiset lautasliinat,
Paratiisi köyhille ja narreille,
Minulle kuin häkki linnulle.

Kirkossa löyhkää ja on pimeää.
Poltetaan suitsutteita.
Ei, kirkossakin on kaikki väärin,
Ei mikään niin kuin pitää.

Nousen hengästyneenä vuorelle,
Ettei vain kävisi kuinkaan.
Ja vuorella seisoo leppä,
Vuoren juurella kirsikkapuu.

Olisi edes rinteellä murattia,
Sekin olisi minulle ilo.
Voi kun olisi vielä jotain,
Mikään ei ole niin kuin pitää.

Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.
Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.

Lähdin niitylle joen vartta,
On hämärää, ei ole Jumalaa.
Niityllä ruiskukat kasvaa
Ja edessä on tie.

Vierellä tien sankka metsä,
Siellä on noita-akkoja.
Päässä sen tien
mestauslava ja kirves.

Hevoset tanssivat tahdissa jossain,
haluttomasti ja sulavasti.
Varrella tien on kaikki väärin,
Ja päässä sen vielä huonommin.

Ei kirkko eikä kapakka,
Ei mikään ole pyhää.
Ei, kuulkaa, kaikki on väärin.
Kaikki on väärin, kuulkaa!

Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.
Ja vielä kerran, vielä kerran,
Ja vielä monta, monta kertaa.